Joulunaika

Tämä joulu meni meillä sinänsä erilaisissa merkeissä, että Koda pääsi sukuloimaan kun muut kisut jäivät (tyytyväisinä) kotiin. Koda lähti mukaan siksi, että se on usein uteliaana uusissa paikoissa, joten ajattelin sen viihtyvän vierailuillakin.

Ensin kävimme isäni luona Kodan perspektiivistä katsottuna suuressa omakotitalossa; neliöitä on n. tuplat totutusta. Isäni luona on Erittäin Hyvä lintutelkkari, mutta Koda ei rauhoittunutkaan vierailun aikana lainkaan edes katsomaan lintuja, vaan kiersi asuntoa naukuen ottamatta meihin suuremmin kontaktia. Leikki ja herkut maistui, mutta heti niiden loputtua alkoi taas vaeltelu. Uskon, että rauhattomuus johtui suuren neliömäärän ja avaran tilan lisäksi totuttua viileämmästä sisälämpötilasta, onhan poitsu asunut koko ikänsä kerrostaloasunnossa. 

Isäni jälkeen vierailimme mummoni ja pappani luona rivitalossa ja siellä Koda oli paljon rennompi, hakien huomiota ja pysytellen meidän ihmisten seurassa. 

Olin tänä vuonna ajatellut, etten osta kisuille lahjoja. Niillä on jo kaikkea, osaa vähän liikaakin, ja jouluspesiaalina oli jo tiedossa keitettyä lohta menuuseen. En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta kun eräällä kauppareissulla eksyin Mustin ja Mirrin leluhyllyn ääreen ja näin siellä Jackson Galaxyn  kehittelemiä kalaleluja, Marinatereja. Niiden suutuntuma näytti hyvältä, joten ajattelin kisujen rakastuvan niihin. Ainakin poikien.

Kalat eivät kuitenkaan saaneet aikaan spesiaalia tykästymistä, vaan Koda leikkii niillä kuten muillakin lattialla olevilla leluilla. Muiden en ole nähnyt kiinnostuneen.

"Meh, ihan ok."

Kisut saivat myös uuden aktivointimaton. Tähän idea tuli kun jälleen kiertelin muuten vain Mustissa ja Mirrissä ja harmittelin myyjälle, ettei aktivointimattoa ole isommassa koossa. Maton koko ei tarjoa kovinkaan paljon haastetta nenätyöhön, edes yhden kissan kanssa, saatika kolmen tai neljän.

Siinä samalla kun sanat lipuivat suustani, vastasin omaan ongelmaani ja sain aihetta kunnon naamapalmuiluun. Jos ei ole isompaa kokoa, niin alueen saa suuremmaksi yhdistämällä kaksi mattoa. D'oh!

Niinpä kisut saivat toisen maton entisen rinnalle. 

Nyt on tilaa!

Nuuuuuh

Nuuuuh

Kisut saivat mummiltaan lahjaksi ihanan leluhiiren! 

"Kyllä. Se on hiiri."

Nyt on kulunut lähes 2 viikkoa Rakun hampaanpoistosta. Suun paraneminen on sujunut hyvin, mutta poitsu otti harmillisen kiinnostuksen tassussa olevaan karvattomaan kohtaan, mikä sheivattiin siihen kanyylia varten. Raku on nuollut alueen vereslihalle. Kokeilin viime viikon alussa laittaa Bepanthenia, mutta se tuntui pahentavan asiaa ja poitsu nuoli aluetta pitkään ja hartaasti sen jälkeen kun olin pyyhkinyt voiteenjämät pois. 

Sen jälkeen jätin alueen rauhaan ja niin Rakukin. Kunnes la-su yönä alue oli jälleen märkivänä vereslihana liian runsaan nuolemisen seurauksena. Kävin eilen apteekissa katsomassa tähän lohduketta. Ensinnäkin ostin uuden Bepanthen-voiteen siltä varalta, että edellinen olisi ärsyttänyt ihoa viimeisen käyttökuukautensa vuoksi (12/2018). Lisäksi harkitsin uutta kauluria, mutta päätin kokeilla meillä olevaa ennen sitä. Ostin myös pahanmakuista No chew-sidettä, jos kauluri ei toimi.

"MIKSI?"

"Mitä oon tehny ansaitakseni tällasta kohtelua?"

Aktiivisen kissan päässä kauluri on aikas.... vaarallinen viritelmä. Alkuun Raku yritti hieroa kauluria eri pintoihin ja koittipa hypätä myös vaatekaapin ylähyllylle. Kun laitoin esteitä oven eteen, poitsu yritti silti saada ovea auki. Oli sanomattakin selvää, että kauluri olisi liian vaarallinen jätettäväksi paikoilleen valvomatta.

Annoin kaulurin olla paikoillaan 2 tuntia ja heti kun kauluri otettiin pois, poitsu alkoi nuolemaan karvatonta kohtaa. Kokeilin no chew-sidettä, mutta no chew-ominaisuus ei ollutkaan erityisen tehokas: Haiku varasti sideharsorullan pöydältä ja alkoi repimään sitä. Ei mennyt muutamaa minuuttiakaan kun Raku oli saanut harson irti tassun ympäriltä ja ennätin juuri ajoissa paikalle pelastamaan irronneen harson Haikun hampaista. 

Erävoitto Rakulle. Katsellaan taas jättääkö poitsu alueen rauhaan (on jättänyt tuon jälkeen), mutta jos ei, niin sitten pitää ostaa pahanhajuista Cothivet-haavasuihketta ja toivoa, että se riittää.

Ihanaa uutta vuotta 2019 kaikille!