Hamppilääkäriä moikkaamassa

Tänään lähdettiin tyttöjen kesken hammaslääkärille. Onneksi saimme kyydin äidiltäni, sillä ulkona oli - 21 astetta pakkasta; olisi ollut kaikille kova kokemus kävellä bussiasemaväliä niin lähtöpaikassa kuin määränpäässäkin. Etenkin kun paluumatkalle oli jo tiedossa, että molemmat tytöt tulee nukuttaa ja tuolloin on äärimmäisen tärkeää pitää toipilaat lämpiminä, kunnes niiden oma lämmönsäätely toimii taas normaalisti.

"Missä aamupala? Pitää pitää kiinni, ettei nälkä vie!"

Noralta poistettiin hammaskiveä viimeksi 2 vuotta sitten ja kiveä oli päässyt jo viime vuoden puolella jonkun verran kertymään. Lähdimme kuitenkin vakihammaslääkärillemme 100 km päähän, sillä tarvitsimme röntgenlaitetta Haikua varten. Haikulta poistettiin joulukuu 2016 - maaliskuu 2017 -välillä yhteensä 3 hammasta. FORL -puolen yläkulmahampaan ien oli alkanut punoittaa ja hengitys haista. Haju poistui kun aloin lisäämään aamupalaan vettä, mutta ien punoitti silti epäilyttävästi etenkin siihen nähden, ettei siinä hampaassa ollut kiveä. Tunnustellessa ien ei ollut kipeä ja hammasharjakin pysyi verettömänä.

Varasin varalta eläinlääkäriajan, jotta varmistetaan ikenen ja FORLin tilanne. Ensimmäinen vapaa aika sijoittui yli viikon päähän varauksesta, tälle päivälle. Päätettiin odottaa se aika, jotta päästään meidän hoitohistorian tuntevan eläinlääkärin luo. Viime viikolla kuitenkin meinasin jo viedä Haikun toiseen paikkaan tutkimuksiin pääsyn nopeuttamiseksi kun normaalisti hyvin ahne tyttö alkoi nirsoilla kalkkunan jauhelihan kanssa. Paniikki laantui kuitenkin kun kaikki muu ruoka 2 peräkkäisen kalkkuna-aterian jälkeen on maistunut normaalisti ilman miettimisiä.

Noralta poistettiin hammaskivi ja tyttö sai kehut helposti putsattavista hampaista. Haikulla oli lievä tulehdus, muttei niin paha, että tarvisi antibiootteja. Röngten näytti erittäin hyvältä eikä sen perusteella FORL etene ainakaan tämän vuoden puolella hampaanpoistoon asti. Haikultakin putsattiin hammaskivet pois.

Käynnillä Haiku oli väläytellyt taas kilppariluonnettaan. Ei ollut meinannut nukahtaa (oli jouduttu laittamaan toinenkin piikki) ja oli paljon Noraa aiemmin ylhäällä. Noutotilanteessa Haiku jo tarkkaili maailmaa kun Nora oli vielä sikeässä unessa. Eläinlääkäri yllättyi kun kerroin, että Nora on silti näistä kahdesta se, joka määrää.

"Joko ollaan kotona?"

Haiku hakeutui patterin lämpöön

Nora hakeutui lähelle

Yhäkin Nora on ihan nukuksissa, joten liekkö ruoka-aika vasta aamulla pienenpientä iltapalaa lukuunottamatta.

PS. Ei liity julkaisuun, mutta itse sain vasta tänään tietää Vaasan Kissatalon kiperästä tilanteesta. Ojensimme auttavaa tassua, auta sinäkin satoja kisuasukkaita saamaan uusi talo nykyisen hajoavan tilalle! Keräys käynnissä täällä: https://mesenaatti.me/campaign/?id=791#single/view