Huima näyttelypäivä Kempeleellä

Olimme Noran kanssa lauantaina 2.7. Porokin näyttelyssä Kempeleellä. Minulla ei ollut suuria odotuksia näyttelypäivälle, sillä Nora on lemmikkitasoinen. Halusin kuitenkin käydä testaamassa näyttelymaailman menoa Noran kanssa, sillä Noran luonne kestää sen paljon Rakua paremmin. Vaikkei sertiä tulisikaan, tyttö pääsisi edustamaan rotua ainakin näyttelyhäkissään. 

Ei ole kovinkaan kauaa siitä kun kaksi kissabloggaajaa saivat kisuilleen haukkuarvosteluja, joten pelkäsin kovasti saanko satikutia siitä, että tuon lemmikkitasoisen kissan arvosteltavaksi (etenkin kun Noran leuassa on hieman karvatonta jakaumaa). Päätavoitteemme olikin saada haukuton arvostelu (neutraali kritiikki tottakai odotettavaa ja hyväksyttävää), serti aina suuri plussa, mutten pitänyt erityisen todennäköisenä. Tyttö kuitenkin yllätti enkä ole kunnolla laskeutunut yläilmoista vieläkään, niin epätodelliselta se tuntuu: haukkujen sijaan Noran näyttelytulos oli EX1 CAP NOM!! ♥ ♥ ♥

Noran tarkkailee rentona. Naapurin itämainen oli tehnyt itselleen kunnon poikamiesboksin.

Noran tuomarina oli suomalainen Mira Fonsén. Nora oli hänellä päivän ensimmäisenä arvosteltavana ja otin tytön harjaukseen ja totuttelemaan häkittömään ympäristöön jo kymmenisen minuuttia ennen virallisen arvosteluajan alkamista. 

Olen ihan hirmuisen ylpeä siitä, miten rennosti Nora osasi olla lähes 4-vuotiaana ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään niin monen kissan, ihmisten, hajujen ja äänien ympäröimänä. Tyttö tärisi jonkin aikaa sylissä, mutta harjauksen, kehujen ja rapsutusten myötä alkoi rentoutumaan ja tärinä loppui. Norasta ei tarvinut sen kummemmin pitää kiinni, sillä se ei yrittänyt karata. Viereisen häkin itämainen kisu herätti enemmän kiinnostusta kuin pelkoa. Pari kertaa Nora koittikin kivuta "kaverin" häkkiä kohti ja kisun naukuessa vilkuili uteliaana taakseen, vaikka koitin varalta peittää näköyhteyden kääntämällä tuolia poispäin häkistä.

Arvostelujen piti alkaa kymmeneltä, joten lähdimme parisen minuuttia sitä ennen jo odottelemaan arvostelupaikan edustalle. Tilanteenmuutos sai Noran taas tärisemään, mutta tyttö säilytti rentoa olemustaan. Miran arvostelu ei alkanutkaan ajallaan ja seisoskelimme vartin-parikymmentä minuuttia odottamassa pöydän läheisyydessä. Nora tärisi tästä ensimmäiset kymmenen minuuttia, mutta rentoutui sitten.

Arvosteluiden alkaessa pystyin jopa kantamaan tytön näyttelyasennossa tuomarin eteen. Mira on todella mukava tuomari ja kertoi kehut ja kritiikin positiivisesti. Mira tuntui pitävän Norasta kovasti ja tyttö saikin kehuja erityisesti lihaksistostaan, turkinlaadustaan sekä ilmeikkäistä kauniista silmistään. Kritiikkinä häntä saisi olla aavistuksen pidempi, otsa korkeampi ja korvat vähemmän kippurat. Noralla ei ole juurikaan aluskarvaa, mikä katsottiin hyväksi asiaksi. Yleisvaikutelma tytöstä oli kiltti ja rauhallinen. Mira antoi heti arvostelun jälkeen Noralle kutsun tulla Tuomarin Paras -valintaan.

Päivä kului tohisten toisten curlien arvosteluja kuvatessa, Noraa ja äitini kisuja moikkaillen sekä TP-valinnan lähestymistä tarkkaillen. Nora oli ihan superrento häkissään, oli vastaanottavainen rapsutuksille ja söi jopa 100 g märkäruokaa. Enempää en ollut ottanut mukaan kun olin ajatellut Noraa jännittävän niin, ettei ruoka maistuisi.

Tuomarin Paras -valintatilanteen koittaessa menin lähistölle kuuntelemaan kutsuttavat kissat, mutta suureksi ilokseni ja yllätyksekseni Nora valittiin suoraan Tuomarin Parhaaksi, sillä kilpailijoita ei ollut! Olin ihan äimikällä lyöty, Tuomarin Parhaaseen vaaditaan suurempi pistemäärä kuin Noran keräilemään CAP-sertiin (93 pistettä ja TP'hen 97). Tuomarin Paras - tuloksen myötä Nora pääsi paneeliin kilpailemaan Best In Show -tittelistä (omassa kategoriassaan eli Kategoria 2, leikatut naaraat)!

Nora poseeraa upean CAP-ruusukkeen ja TP-mitalin kanssa

Paneelissa vain assistentit esittelevät kissat tuomareille ja omistajat seuraavat kilpailua yleisön joukosta. Tässä näyttelyssä paneeliin pääseviä kissoja ei viety paneelipaikan läheisyyteen häkkiin odottamaan vuoroaan, vaan kissat toimitettiin suoraan assistenteille. Pidin tästä järjestelystä kovasti, sillä se on minusta parempi tapa kuin "hylätä" kissa häkkiin odottamaan tuntemattoman ihmisen noutoa. Kun kissan vie suoraan assistentille, kissa pääsee tutustumaan paremmin esittelijäänsä omistajan rauhoittavan vaikutuksen myötä. 

Paneeli alkoi vasta iltapäivällä kolmen aikoihin ja Noran kategoria eli Kategoria 2 oli viimeisenä. BIS-valinnat menivät todella nopeasti emmekä joutuneet odottelemaan kauaa kun oli jo meidän kategorian vuoro. Kategorian sisällä kilpailujärjestys meni seuraavasti: ensin leikkaamattomat urokset, leikkaamattomat naaraat, leikatut urokset ja sitten vasta leikatut naaraat. Meidän kategorian aloittaessa otin Noran taas syliin harjattavaksi ja totuttelemaan häkittömään oloon. Pitkä päivä oli tässä vaiheessa jo vaatinut veroaan ja tyttö yritti sinnikkäästi palata häkkiinsä. Kun lähdimme kohti assarialuetta, Nora kiemurteli jo niin paljon, että jouduin hetkeksi istumaan saadakseni tytön pidettyä sylissä. Tässä vaiheessa olin jo varma, että paneeli tulee olemaan Noran osalta rauhaton.

Onneksi meidän assari oli supermukava ja taitava esittäjä ja saimme tutustua häneen hyvissä ajoin ennen kantoa. Silittelimme Noraa yhdessä ja tyttö rauhoittui hieman etenkin kun sai maata pöydällä odotuksen ajan. Paneelivuoron koittaessa Nora oli jälleen edustava itsensä eikä rauhattomuudesta ollut tietoakaan.

Noralla oli vastassaan paneelissa toinen curli sekä muitakin upeita kissoja. Tästä huolimatta tyttö sai yhden äänen paneelissa! Voiton vei kuitenkin todella upea hopea siperialainen, jota vähän veikkasinkin voittajaksi jo assaripöydällä. 

Näyttelypäivä meni reippaasti yli odotusten ja olen niiiin ylpeä sekä Noran käytöksestä että menestyksestä! Seuraavat näyttelyt ovat tammikuussa Kemissä, toivottavasti siellä tuomarit pitävät Norasta myös. Tästä näyttelystä Nora sai 110 pistettä.

Näyttelyssä tuli tavattua iso määrä vanhoja ja uusia kisu- ja ihmistuttuja! Niistä lisää toisessa julkaisussa, kuten myös näyttelytuliaisista.