perjantai 5. joulukuuta 2014

Vitamiinien ja kivennäisaineiden laskeminen

Vitamiini- ja kivennäisainetarpeiden ja saannin laskeminen on oleellinen tapa varmistaa, että kissan ruokavalio on niiden osalta tasapainossa. Laskemalla näkee jääkö jokin puutteelliseksi ja sitä kautta voidaan muokata ruokavaliota paremmaksi. Tärkeää on, että tarpeet tulee kutakuinkin täyteen, itse en ole ottanut liikoja stressejä, jos jää hitusen vajaaksi.

Laskukaavat ovat onneksi helppoja ja hyvän laskimen sekä paperin (ja/tai halutessaan excel-taulukon yms) kanssa laskeminen sujuu leikiten. Se voi kuitenkin olla aikaa vievää, joten kannattaa edetä oman jaksamisen mukaan, tarkistaa vaikka muutaman ravintoaineen päivävauhtia. Itse en ole matematiikan ylin ystävä, mutta tällaisia käytännön asioita on mukava laskea.

Laskin, jossa on sulkeet, on iso apu, mutta käyttää voi myös esim. tietokoneen omaa laskinta

Tarve


On hyvä aloittaa tarkistamalla oman kisun vitamiini- ja kivennäisainetarpeet. National Research Center on koonnut tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat saantisuositukset ja ne löytyvät täältä. Arvot ovat 4 kg kissalle, joten sitä pienemmälle tai suuremmalle kissalle luvut tulee muuttaa kohdilleen. Muutos tapahtuu näin:

4 kg = 100 %
eli
1 kg = 25 %

Jotta prosentteja voidaan käyttää laskukaavassa, ne tulee muuttaa desimaaleiksi. Alle 100 % desimaalin eteen tulee 0, koska kyseessä ei ole täysi arvo. Esim. 25 % on 0,25.

Esim. 3 kg kissan tarve on 75 % 4 kg kissan tarpeesta ja kun noustaan 4 kg yläpuolelle, jokainen lisäkilo lisätään lukuun 100 (desimaaleina 1 eli 1 kokonainen). Eli 6 kg kissan tarve on 150 % (100 + 25 + 25 tai 6 * 25) ja desimaaleina se on 1,50.

Puolen kilon heitot olen jättänyt laskematta. Haiku ja Raku painavat 4,5 kg, mutta niiden kanssa vertaan 4 kg arvoihin. Sama Noralle, joka painaa 3,5 kg. Puoli kiloa on 12,5 %.

Esim. 6 kg kissan sinkin tarve.

4 kg kissan sinkin tarve on NRC:n mukaan 4,6 mg/pv.

6 kg 4 kg:sta on 150 % eli desimaaleina 1,50.

4,6 mg * 1,50 = 6,9 mg.

6 kg kissan sinkin tarve on 6,9 mg/pv.

Saanti


Saantiin lasketaan myös lisäravinteet, kuten vitamiinilisät. Kun tarpeet on muutettu oman kissan painon mukaiseksi, selvitetään miten hyvin ruokavalio täyttää tarpeet. Jos menu on vaihteleva, kannattaa tarkistaa vähintään 2 yleisintä päivämenua.

Menuista erotellaan käytetyt ruuat ja tarkistetaan niiden ravintoarvot joko suomalaisesta Finelistä ja/tai ulkomaalaiselta sivulta, kuten Nutrition valuesta. Eläimille suunnattujen jauhelihojen vitamiini- ja kivennäisainetietoja ei ole saatavilla, mutta ainakin kalsium- ja fosforitietoja löytyy mm. Mushin sivuilta.

Laskemiseen otetaan esimerkiksi sinkki.

Jos vaikka päivän menu olisi 50 g broilerinsydäntä, 40 g broilerinkoipea ja 30 g broilerinrintaa:

Broilerinsydämessä on sinkkiä 6,6 mg/100g. 50 g:n (50 %) sisältämä määrä lasketaan: 6,6 mg * 0,50 = 3,3 mg.

Broilerinkoivessa on sinkkiä 1,9 mg/100 g eli 40 g:ssä (40 %) on: 1,9 mg * 0,40 = 0,76 mg.

Broilerinrinnassa on sinkkiä 1,2 mg/100 g eli 30 g:ssä (30 %) on: 1,2 mg * 0,30 = 0,36 mg.

Eli 3,3 + 0,76 + 0,36 = 4,42 mg. Jos syöttää Multicatia, yhdessä tbl on sinkkiä 0,4 mg. Yhdellä tabletilla päiväsaanti olisi lihojen kanssa yhteensä 4,82 mg. Plus pieni määrä lihaisista luista.

Ravintoarvotietojen etsimisen helpottamiseksi olen koonnut broilerista ja kalkkunasta ravintoarvotaulukot. Sieltä löytyy myös NRC:n suositusmäärät milligrammamuodossa ja Multicatin ravintoarvot.

Kalsium:fosfori-suhde


Ruokavalion kalsiumin tulisi olla päivittäin hitusen fosforin yläpuolella, vähintään tasoissa. Yleisin suhdesuositus on 1,2:1. Suhde lasketaan näin:

1. Eritellään päivän menun ruuat ja niiden grammamäärä.

2. Katsotaan paljonko ruuat sisältävät kalsiumia ja fosforia per 100 g (Mush on hyvä lähde eläinpuolen ruuille).

3. Lasketaan ruokien sisältämä kalsium- ja fosforimäärä.

4. Lasketaan päivän menusta saatava kalsium yhteen, sama fosforille.

5. Jaetaan saatu kalsium saadulla fosforilla. Tulos on menun kalsiumin määrä, fosfori on aina 1.


Esim.

Tai laskea voi suoraan: (1160 * 0,25) + (12 * 0,50) + (10 * 0,40) + (6 * 0,15) + 100 = 400,9 mg kalsiumia.

25 kommenttia:

  1. Ihanaa kun sulla on näitä laskemis juttuja, pitää perehtyä sitten kun aivot ei oo näin muussia, mulla kun tää matematiikka on niin huono.. Mutta ehkä mä tajuan kunhan yritän kovasti lukea ajatuksen kanssa! Tää blogi on kyllä niin kiva kun täältä löytyy paljon kaikkea tärkeää infoa :---)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka askel kerrallaan, niin eiköhän se siitä! :) Kiva, että tykkäät! ♥

      Poista
  2. Tää sun blogi on kyllä ihan vallaton tietopankki. Ootko aatellu, että tekisit ihan kirjan kaikista näistä tiedoistas kaikille meille, jotka ei olla asioista ihan yhtä hyvin perillä? Mä olisin ainakin valmis maksamaankin hiukkasen sellasesta tiiviistä oppaasta kissan luonnonmukaiseen ruokintaan mikä ois suomalaisille suomeks kirjoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät! ♥ Kirjaa voisi harkita sitten kun tietoa ja kokemusvuosia on kertynyt enemmän. :) Blogissa tykkään kovasti siitä kun tekstejä pystyy muokkaamaan tarvittaessa.

      Poista
  3. Kiitokset näistä! :) Vaikka simppeleitä laskuja ovatkin, niin rautalangasta on aina hyvä vääntää. Pitää perehtyä kun kerkiää, tarkoituksena pikkuhiljaa kehittää ainakin Ruskalle ja Onnille raakaruokapainotteisempaa ruokavaliota...

    VastaaPoista
  4. Iso peukku, justiinsa hyvä postaus matemaattisesti lahjattomalle tätille ;)

    VastaaPoista
  5. Hihii. Lähetin sulle sekavan (täynnä kysymyksiä) sähköpostin koskien lisäravinteita. Toivottavasti ehdit vastata jossain välissä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, vähän myöhässä vastaus tännepäin, mutta vastattu! :)

      Poista
  6. Mistä olet löytänyt tuon broilerin siiven kalsiumi ja fosfori arvot? En löydä mistään ravintoarvoja luun kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://www.mushbarf.com/fi/koiranruokamme/mush-barf-basicr/mush-barf-basicr-kanan-siivet-15-kg :)

      Poista
  7. Moikka. Blogistasi on ollut tosi kovasti apua aloittelevalle barffaajakissojen omistajalle, kiitos siitä.

    Osasin laskea nämä yhdessä postauksessa mainitsemasi vitamiinit jne. (sinkki, jodi, kalsium, fosfori, a, b, d ja e-vitamiinit) kissojen tarpeiden mukaan, mutta kysymysmerkiksi jäi vielä pari juttua.

    Mistä kissa saa tarvittavan määrän (suluissa 3kg kissan päivätarve) klooria (?) (60mg), rautaa (5mg), natriumia (42mg), seleeniä (19ug), mangaania (0,3mg), mangnesiumia (25mg), kaliumia (0,33g) ja kuparia (0,3mg)? Täyttyvätkö nämä monipuolisesta ruokavaliosta kun et ollut niitä erikseen listannut Kissan luonnonmukainen ruokinta-postauksessa? Kyseiset "aineet" on listattu tuossa tämän postauksen pdf-liitteessä.

    Kiva jos jaksat vastata tähän, vastaus voi olla myös tosi yksinkertainen (rautalangasta on tosiaan hyvä vääntää) mutten vaan ole hoksannut sitä... Tuntuu vähän tyhmältä kysellä mutta ajattelin kuitenkin jos osaisit vastata tähän kun selvästi olet asioista perillä. Ylipäätään raakaruokinta on ihan uusi maailma vegaaniomistajalle.

    T. Meri ja kissat, apua toivoen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Kiva, että blogimme on ollut hyödyksi ja mahtavaa, että haluat tarjota kissalle sitä mitä sen elimistö kaipaa eli kokonaan eläinperäistä ravintoa! :) Eri ruokien ravintoarvot löydät mm. ravintoarvotaulukosta (http://pikkupeto.blogspot.fi/2013/02/ravintoarvotaulukoita.html), sitä kautta pystyt vertailemaan mikä olisi paras lähde millekin ja miten huomioida se käytännössä. :) Magnesiumia tulee hieman myös luusta ja kloorille ei harmillisesti ole oikein analyyseja tehty, mutta haitallinen puute on harvinaista. Rautaan paras aktiivinen lähde on broilerinsydän, itse en ole niin stressannut jos jää vähän vajaaksi virallisesta tarpeesta, sillä aikuisten kissojen raudantarvetta ei ole tutkittu ja arvo on otettu pentujen tarpeesta, joilla on toki aikuista korkeampi tarve. Kuparia löytyy erityisesti punaisista osista, kuten sydämestä.

      Vaikka kaikki ravintoaineet ovat tottakai tärkeitä, jotkut nousevat hyvinvoinnin kannalta isompaan rooliin kuin toiset. Jos kissa ei syö isoja määriä ruokaa päivittäin, kaikkien virallisten tarpeiden täyttäminen voi olla haaste. Tärkeintä, että täyttää nuo tärkeimmät ja muiden kanssa pyrkii ainakin lähelle. :)

      Poista
    2. Nyt olen taas vähän viisaampi, kiitoksia.

      Miten nuo lihaisat luut ruokavaliossa, joskus olen lukenut kauhukokemuksia siitä että kissa on meinannut tukehtua luunpalaan. Osaatko sanoa onko tämä realistinen uhka ahmattikissan kanssa? Mikä olisi sellainen helppo ja "pehmeä" luinen osa eläimestä jolla voisi aloitella? Ennen kun saan ihan kunnon luuta kuulumaan ruokavalioon niin voiko sitä korvata vähän luujauheella?

      Meri ja kissat

      Poista
    3. Ihan realistinen, tosin on meilläkin ahnehdittu ja sitten oksennettu heti ulos se lähes kokonaisena hotkaistu kaulanpala. :D Mutta aina tulee vahtia ruokailutilanteita. Kannattaa aloittaa suupalankokoisista ja siitä pikkuhiljaa nostaa palojen kokoa haluttuun. Meillä loppujen lopuksi paras opettaja oli virheet. Aika pian hoksattiin, ettei ole kivaa syödä jo kerran syötyä ruokaa ja sitten tajuttiin pureskella ensin. :) Kaula on juurikin pehmeä, mutta hampaille työtä antava lihainen luu. Siipi, etenkin tyvestä, on jo paljon kovempaa. Luujauhetta voi käyttää.

      Poista
  8. Hei, sain idean tehdä kanaseosta jonka ohjeen löysin täältä. Laskin kalsium-fosforisuhteen seokselle ja joka kerta suhde oli n 0,8:1 Ostin seokseen epähuomiossa kanan jauhettua selkää ja siipeä. Siinä on enemmän kalsiumia sekä fosforia mutta myös aika paljon rasvaa n.27g/100g. Proteiinit jäävät vain 13 prosenttiin. Olen barffannut pitkään mutta en ole koskaan perehtynyt kalkki-fosforisuhteeseen. Ajattelin aloittaa siitä ja sen jälkeen siirtyä laskeskelemaan ravintölisiä. Ruokintahistoriaa muistellen voin vannoa että kalkkifosforit ovat olleet usein 1,5:1 ja ruokavalio on ollut oikeastaan nautaa. Täällä on todella kattava tietopankki ja hyvät ohjeet jotta saan oikean suunnan. Auttaisikohan kananmunan kuoren jauhaminen seokseen, siitäkin varmaan löytyy jokin kalsiumarvo. -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mahtavaa, siitä ne laskennat sitten lähtee! :) Tuolla lihainen luu -seoksella rasvaa tulee tosiaan reippaasti (vrt. siipi 13 g ja kaula 7 g), mutta jos lihomista ei tapahdu niin ei tuo haittaa yhden satsin verran. Jos kissat on herkkiä lihomaan etkä ole vielä tehnyt seosta, voit myös jättää tuon osuutta pienemmäksi ja korvata määrää esimerkiksi kalsiumlisäravinteella. Tai sitten ostat rinnalle joko siipeä tai kaulaa ja korvaat vaikka puolet luuseoksen osuudesta sillä. :)

      Pelkällä lihainen luu kalsiumlähteenä suhde jääkin vähän alemmas, tarkoitus on täydentää kalsiumia lisäravinteella, esim. fosforitonta kalsiumvalmistetta 100 mg kalsiumin verran/pv. :) Kananmunankuoren imeytyvyys on kyseenalainen, joten kannattaa käyttää jotain muuta valmistetta. Meillä käytössä on fosforiton Puhdas+ Kalsiumsitraatti, löytyy ainakin luontaistuotekaupoista. :)

      Poista
  9. Syötän tämän satsin nyt Multicatilla ettei jää kalsium vajaaksi. Meillä on tosiaan kaksi kissaa ja toinen normaalipainoinen n 4,2 eikä ole herkkä lihomaan ja toinen ylipainoinen 7,2 kg. Tosin isompi oli samaa kokoluokkaa vaikka oli ulkokissana aikoinaan. Annoskoot/vrk ovat n. 80g pienemmällä ja 85g isommalla. Silti paino ei ole pudonnut. Tosin kaikki hienosäätö ja suhdanteet ovat olleet laskematta. Hain täältä neuvoja laskemiseen ja laskin viikkotarpeet jonka mukaan tein kummallekin kissalle oman viikkomenun. Siältävät samoja aineksia mutta pikkaisen eri suhteissa. Isompi kissoista on ollut myös n.7 vuotta pissavaivainen, kiteitä hoidettiin kideraksuilla ja antibiooteilla kolmisen vuotta ja aina uusiutui. Barffailuun siirtyessä 2012 vaivat loppuivat neljäksi vuodeksi mutta tämän vuoden puolella on ollut useampi sairastelujakso. Ell epäili idiopaattista kystiittiä kun pissanäyte oli puhdas kiteistä eivätkkä antibiootit tehonneet. Vatsan seudun röntgenissä löytyi virtsakiviä jotka aiheuttavat oireet mutta eivät näy pissanäytteessä. Leikkaus olisi parin viikon päästä ja toivon että eivät uusiudu nyt kun ruokavalio on säädetty kohdalleen. Omatuntoa kyllä kaivelee kun en aiemmin ottanut asioista selvää :/ Painonpudotuskin saattaa olla nyt helpompi toteuttaa kun on ravintoarvot tiedossa.-Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syökö kisut siis molemmat alle 90 g/pv vai syökö enemmän kuin yhden tuon kokoisen aterian? Ruokamäärää olisi hyvä saada nostettua molemmille, jos päivän ruokamäärä on alle 90 g. Isommalla määrällä kisut saavat paremmin proteiinia ja muita ravintoaineita hyödynnettävikseen. :) 85 g määrällä isomman kisun minimiproteiinitarve jää tavoittamatta ja lihaksistolle suotuisaa on antaa minimiä enemmän.

      Jos tämä on huomioitu uudessa ruokasuunnitelmassa, niin tosi hyvä. :) Tarvittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ruuan rasvaan, alentamalla ruokavalion kokonaisrasvaa voi nostaa ruokamäärää.

      Kurja kuulla pisuvaivoista, täälläkin sellainen kohtasi Noraa ihan äskettäin, mutta näytettä ei saatu. Idiopaattinen kystiitti kuitenkin todennäköinen, Noralla kun on muutenkin erilaisia stressikäytöksiä (laatikon yli pissailu ja Feline Hyperestesia Syndrome), mutta ikinä ei ole ollut pissaamisvaikeuksia stressistä johtuen, joten yhtäkkinen laatikolla ravaaminen säikäytti. Tilanne saatiin nopeasti kuntoon tulehduskipulääkkeellä ja antibiootilla (ilman näytettä ei tiedetty onko bakteereista johtuva).

      Hyvä juttu, että röngtenillä löytyi teillä syy vaivaan. Ikävä, että on noin vaikeassa paikkaa. :( Kovasti tsemppiä leikkaukseen! Onko tietoa mikä pissan pH on ollut? Virtsakiteet ja -kivet viihtyvät emäksisessä ympäristössä (pH 6.5 ylöspäin) ja jos ja kun kissa pissaa sen verran harvoin, että pissa pääsee väkevöitymään rakossa. Jos teillä kivien muodostuminen on liittynyt pH:seen ja huomioonottaen kisun pitkän kidehistorian, pH:n kotitarkkailu voisi olla tosi hyvä juttu ja tarvittaessa virtsaa pystyy happamoittamaan DL-metioniinilla. Tarkkailuun taasen pH-liuskoja, joiden arvohaitari on lähellä kissan pH'ta eli n.5-8. Molempia näistä saa halvimmin ulkomailta esim. Amazonista tai eBaysta.

      Ei kannata liikaa soimata itseään vaan pikemminkin taputella itseään päähän, että on nyt lähtenyt selvittämään ruokavaliota tarkemmin ja sen avulla pystyy panostamaan kisujen nykyiseen ja tulevaan hyvinvointiin entistä paremmin. :)

      Poista
  10. Kiitos vinkistä (ruuan rasva)! Uuden menun ruokamäärä perustuu tällä hetkellä vain laskelmiin (pienemmällä kissalla paino ja isommalla arvio kulutuksesta). Päivää kohden 80g pienemmälle ja 85g isommalle. Aiemmin söivät Mushin annospullia 3-4 kpl/kissa/vrk ja pullien koko on n 25g. En ehtinyt laskea uudesta menusta kuin kalkki-fosforisuhteet. Ja sitten tein taulukon jossa on painonmukaiset ravintoainetarpeet /vrk ja /viikko. Kanaseoksen annostelu pakastepusseihin oli aikalailla silmämääräistä kun keittiövaakaa ei ole mutta 10-15 pussia tuli :D Täytyy nostaa siis annoskokoa uuteen menuun jonkin verran ja tehdä laskelmat loppuun :) Virtsan pH:sta Ell ei sanonut mitään mutta struviittia kivet ovat. Kotiin saatiin Kiveton-valmiste kiteiden ehkäisyyn. Lisäksi isompi kisuista ei oikeastaan juo juuri yhtään, joten nesteen lisääminen suoraan ruokaan lienee ihan paikallaan. -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kisu pissaa vähän, niin sitten. :) Meillä kokonaan raakailevat Haiku ja Raku eivät juo juuri koskaan, mutta silti Raku pissii jättipissoja ja Haikulla tulee suht minejä, en ymmärrä. :DD

      Poista
  11. Hei, oma laskupää ja järki ei nyt riitä :D Millainen määrä Pirkan B-vitamiinia riittää täyttämään 7,3kg ja 5,1kg kissojen tarpeen?
    Mikä on b-vitamiinin tarve mg/painokilo/vrk?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama ano jatkaa. Tuleeko sinkkiä liikaa/riittääkö se jos molemmat kissat saavat yhden kokonaisen professorin sinkin (15mg/tbl)?

      Poista
    2. Molemmille 1/2 tbl Pirkka B:tä. :) B-vitskuja on useita ja niille kaikille on oma tarve. Täältä (http://pikkupeto.blogspot.fi/2013/02/ravintoarvotaulukoita.html) näkee tarpeet per 4 kg.

      15 mg sinkki/naama riittää. Pienemmällä menee yli suosituksen 2 mg/painokilo/pv, mutta se ei haittaa mitään, ylimääräinen tulee ulos.

      Poista