Kesän synttärisankarit

 Nyt kesällä on vietetty kahdet synttärit.

Tiitus

Tiitus (KCH FI*Dezzicat's Quadrille QuintusCurl) täytti 21.7. 1 vuotta!! Meillä on jäänyt sattuneista syistä päivittämättä pojan kasvua ja eloa, mutta Tiitus on ollut aivan unelma koko ajan.

Jo tullessaan meille poika sulahti joukkoon kevyemmin kuin uskalsin toivoa ja yhäkin poika tulee erinomaisesti juttuun kaikkien kanssa. Ehdoton bestis on Minho, pojat on keskenään sydänystäviä.

Tiitus ja Minho

Tiitus on sosiaalisesti hyvin älykäs kissa, joka kunnioittaa toista tämän omilla ehdoilla, silti hyvässä maussa rajoja testaten ja samalla niitä vähentäen. Tiitus on aina valmis leikkimään, oli se sitten mamin tai kissakaverin kanssa. Tai yksinään. Myös viereen tullaan mielellään, sekä mamin että kissakaverin. 

Tiitus on seikkailunhaluinen kehrääjä, rohkea ja iloinen. Hyvin ilmeikäs. Tiituksella on hauska tapa pörhentää häntä paksuksi kuin pulloharja säikähtäessään edes pienesti. Ilmeisesti Rakulta hän on oppinut myös jellonankarjahtelut villin iskiessä, mutta tätä ei tee usein. Jellonankarjaisut oli Rakun bravuuri nuorena, nykyään tekee vain harvoin. 

Poika on myös hyvin älykäs ja herkästi ottaa mallia kissakaverista vähän asiassa kuin asiassa.

Ready, set....

Kolmen kissan high five? Vielä treeniä kaivataan

Tiitus 1 v!

Nora

Prinsessa Nora täytti 13 vuotta 3.8.! Ikinuori energinen tyttö ei paljoa moisista numeroista hätkähdä, energiaa ja vauhtia riittää. Nora on ääriään myöten mamin tyttö, aina pitää päästä nukkumaan viereen.

Nora 13 v!

Paljon onnea rakkaille nassukoille!

Kissujen mummin muistolle

Meidän kuluva vuosi on ollut elämäni kamalin ja äärettämön raskas. Menetimme rakkaimmista rakkaimman kissujen mummin, eli äitini, 2. pääsiäispäivänä 21.4.

Kissujen mummilla oli ollut etenevää oireilua jo joulukuusta 2024 asti, johon viimein 8.3. saatiin selvyyttä ja pian myös diagnoosi. Diagnoosi oli hyvin vakava, mutta myös toiveikas. Alkoi erittäin tehokkaat sekä vaativat hoidot ja odotus paremmasta ajasta. Vain 5 viikkoa diagnoosista ilmeni vakavia komplikaatioita, joista yksi johti viikossa kissujen mummin nukkumiseen pois vain 59-vuotiaana. 

Kevät on mennyt kuoleman jälkeisten asioiden järjestelyissä. Kuoleman jälkeen asiat eivät odota, vaan on surun keskellä pakko hoitaa. Minulla on onni, että tukea on löytynyt joka suunnasta ja etenkin kotona kissaporukka on pitänyt mammastaan ihan erinomaista huolta. 

Tuntuu hurjalta ajatella miten nopeasti kaikki tapahtui. Marraskuussa 2024 haimme kissujen mummin kanssa Tiituksen 100 km päästä, joulukuussa kävimme yhdessä Tiituksen ja Minhon kanssa suosikkiyhdistyksemme Pohjoisen Rotukissayhdistyksen joulunäyttelyssä 2 päivää, tammikuussa 2025 vietimme päiväreissun läheisessä kaupungissa 4 kissani ollessa hammashoidoissa ja vielä helmikuun lopussa kissujen mummi hoiti kotiinjääneitä kissujani minun ja Tiituksen käydessä kahden yön näyttelyreissulla Tampereella.

Kissujen mummi oli äärettömän eläin- ja lapsirakas. Eläimistä hänen sydäntään lähellä oli etenkin kissat. Hänellä oli miehensä kanssa 2 omaa kissaa, Elmo ja Maija, ja minun kissani olivat hänelle "mummin mussukoita". Eläinsuojelu oli myös hänellä sydäntä lähellä. Mummi oli aktiivinen lahjoittaja eläinsuojeluun ja toinen hänen kissoistaan, Elmo, oli adoptoitu paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä. Mummin kissat jäivät hänen miehelleen.

Näyttelyt olivat meidän yhteinen sydämenharrastus ja kuljimme näyttelyissä yhdessä yli 10 vuoden ajan. Ensimmäinen näyttelyreissumme oli Ragnarin kanssa vuonna 2013. Mummi innostui käyttämään kotikissojaan, Elmoa ja jo edesmennyttä Tuiskua, näyttelyissä ja etenkin Tuisku menestyi erinomaisesti poikien monesti ison kassillisen palkintotavaraa ja -ruokaa näyttelyn tuliaisena. Mummin kissojen eläköidyttyä hän jatkoi näyttelyissäkäymistä minun ja kissojeni kanssa. Näyttelyreissut olivat aina täynnä naurua ja zen-hetkiä kissojen parissa. Kun sain voitettua matkustuspelkoni, mummi alkoi olemaan kotiin jäävien kissojen hoitajana minun tehdessä yksin pitkän matkan näyttelyreissuja, mutta teimme myös yhteisiä näyttelyreissuja 2-3 viikonloppua vuosittain.

Pikku-Ragnar ja mummi. Kuva vuodelta 2012.

Mummin Elämän Kissa Tuisku oli Pohjoisen Rotukissayhdistyksen Vuoden Kotikissa vuonna 2016.

Tuisku oli BIS Kotikissaveteraani Porokin tammikuun 2018 näyttelyssä ja Elmo osallistui agilitykisaan.

Mummin kanssa haettiin Koda 700 km päästä vuonna 2018, kuvassa mummin sylissä.

Vuonna 2018 osallistuimme 1500 kissaa kattaneeseen Fife World Show:hun Tampereella Noran kanssa. Mummin vanha kissa-allergia pääsi kunnolla testiin ja läpäisy oli kirkkain tuloksin.

Koda ja mummi vuonna 2018.

Minho ja mummi vuonna 2022.

Tuisku oli mummin Elämän Kissa. Hoitaja ja sieluntoveri. Tuisku menehtyi syöpään 12-vuotiaana vuonna 2022. Kuva vuodelta 2017.

Mummi sai hautakiveensä seuraksi kissan.

Lepää rauhassa, maailman rakkain mummi. ♥ Mummi omisti miehensä kanssa yhdessä kerrostaloasunnon, josta mummin osuus periytyi minulle. Miehensä ei jäänyt asuntoon, joten pikaisen pohtimisen myötä päätin ostaa osuuden ja kaupat teimme viime sunnuntaina. Muutamme asuntoon itse. Uusi asunto tarkoittaa kissoilla 20 m2 lisää tilaa sekä lasitetun parvekkeen mukavuutena. Asunto on 78 m2 kolmio todella upealla pohjaratkaisulla, joten kisuille tulee ihan kunnolla lisää tilaa riehua ja oleskella. Myös valjasulkoilumahdollisuudet paranevat huomattavasti. Olen jo suunnitellut kissojen tulevaa leikkikenttää ja olen todella onnellinen, että Ananimalab teki juuri sopivasti paluun. Muutamme elokuun aikana.

Jouluinen näyttely Kempeleellä

Joulukuun puolivälissä 14.-15.12. oli Pohjoisen Rotukissayhdistyksen perinteinen joulunäyttely Kempeleen Zemppi Areenalla. Tiitus ja Minho osallistuivat ensikertalaisina: kyseessä oli Tiituksen, 4 kk, ensimmäinen näyttely ja Minholle näyttely oli ensimmäinen kastraattina. Paikalla oli myös Tiituksen kaksi veljeä ja emo, emo Roxyllä oli myös siitosluokka. 

Tiituksella ja Minholla oli varmuuden vuoksi omat häkit, vaikka pojat ovatkin parhaita kavereita keskenään. Minho on jo konkari näyttelyissäkävijä ja nautti heti häkkiin päästyään saamastaan huomiosta sekä rapsutuksista. Myös Tiitus oli heti uteliaana seuraamassa näyttelyhälinää ja nautti huomiosta sekä leikkihetkistä.

Curlit ovat yleensä tuomarinsa ensimmäisiä arvosteltavia ja niin oli nytkin, että Tiituksen vuoro oli pian arvostelujen alettua. Tiitus oli kuin konkari konsanaan mennessämme odottamaan poikun vuoroa eikä jännittänyt lainkaan.

Lauantain tuomarina Tiituksella oli Daria Lukasik. Daria ihastui kovasti Tiitukseen ja poika sai arvostelusetelinsä täyteen excellent -arvosteluja. Mieleen oli etenkin profiili, korvat, leuka ja väri. Tiitus oli pöydällä uteliaana ja yllättävän rauhallisena. Ei tarvinut pelätä, että poika olisi pinkaissut pois pöydältä.

Huiska kiinnostaa. Kuva: Desirée Österåker-Arjovuo

Kuva: Desirée Österåker-Arjovuo

Myös emo Roxy ja veli Quentin olivat Darialla ja heistäkin tykkättiin kovasti. Veli Noki oli toisella tuomarilla. Tiitus ja Quentin olivat Darialla vastakkain tuomarin paras -valinnassa yhdessä usean muun upean pennun. Tiukan valinnan jälkeen Tuomarin Parhaaksi valittiin maine coon. Noki oli omalla tuomarillaan Tuomarin Paras!

Roxy, IC FI*Dezzicat's Ostinato OdessaCurl, ACS f 03 var (kilpikonna bicolour)

Quentin, KCH FI*Dezzicat's Quodlibet QuentinCurl, ACS ns 09 22 (hopeatabby/valkea)

Noki, FI*Dezzicat's Quindezime QuinlanCurl,  ACS ns 03 21 33 (hopeatabbynaamio bicolour)

Minholla oli tuomarina Minna Krogh. Minho ei ollut oikein Minnan mieleen, tuomarin mukaan Minho vielä "etsii itseään" kastraattina ja tarvitsee lisää itseluottamusta. Ulkonäöltään Minho sai hyvät arvostelut, mutta kutsua tuomarin parhaan valintaan ei tullut. 

Meidän osaltamme päivä päättyi siihen, mutta aika meni silti aivan liian nopeasti enkä ehtinyt käydä kiertelemässä häkkejä tai myyntikojuja. Onneksi oli vielä sunnuntai.

Noki oli vain lauantaina, mutta Quentin ja Roxy olivat myös sunnuntaina. Tällä kertaa olikin enemmän aikaa ennen arvosteluja, sillä Tiituksen tuomarilla oli ykköskategoria ennen kakkosia. Ehdin käydä myyntikojuilla sekä kuvailemassa. Näyttelyviikonloppu oli jouluteemainen ja paras häkkisisustus sekä asu (ihmisten) palkittiin. Näyttelyssä olikin paljon upeita jouluisia häkkisisustuksia sekä myös Best In Show -ruusukkeet olivat joulukuusessa odottamassa loppukilpailua.

BIS-kuusi

Jouluista koristelua

Tiituksella oli sunnuntaina sama tuomari kuin Nokilla lauantaina; Linda Riekstina. Linda rakastui Tiitukseen ja ihasteli eritoten pojan väritystä. "Kuin maalipurkissa käynyt!" hän kuvaili. Värityksestä hän kirjoitti arvosteluseteliin: "SUPER ATTRACTIVE MIX OF colour patello + super clean white". Muutenkin Tiitus sai Lindaltakin arvostelusetelin täyteen kehuja ja excellent -merkintöjä sekä sydämiä. Arvostelun aikana tuomari palasi usein ihastelemaan pojan väriä. Tuomarin paras -valinta oli tiukka ja Tiitus oli tuomarin toiseksi paras (2/5), upea norjalainen metsäkissa oli Tuomarin Paras.

"Kuin maalipurkissa käynyt"

Tiituksen arvostelusta jäi todella lämmin olo ja myös Minhon sunnuntainen tuomari Magdalena Kudra piti pojasta kovin. Sunnuntaina Minho kantoi itseään paremmin ja se poiki pojalle tuomariltaan suuret kehut, ison sydämen arvosteluseteliin sekä paljon super-kommentteja. Yleisvaikutelma: "super impressive boy".  Tuomarin Paras -valinta meni upealle itämaiselle lyhytkarvalle.

Oli todella hauska viikonloppu ja oli aivan ihana nähdä miten rennosti Tiitus oli ensimmäisessä näyttelyssään ja tuomaritkin pitivät hänestä. Näiden innoittamana Tiituksen näyttelyvuosi 2025 on jo suunniteltuna, seuraavana matkaamme Ylöjärvelle helmikuun näyttelyyn. Näyttely on tuplansertiäyttely ja tällä kertaa Minho jää kotiin, koska nelos- ja kakkoskategoria kilpailevat eri päivinä. Muuten pojilla olisi suunniteltuna käydä näyttelyissä yhdessä.

Pojat olivat lauantaina hetken aikaa samassa häkissä, Tiitus oli kiinnostunut Minhon joulukoristeista

Lunkisti leikkien

Komea veli Quentin oli myös kuin konkari konsanaan. Poika valmistui sunnuntaina Kitten Championiksi

Nokilla on upea siaminaamioväritys

Minhon viikonlopun ruusukkeet

Tiituksen ruusukkeet

Tiituksen lauantain arvosteluseteli

Tiituksen sunnuntain arvosteluseteli

Ihanaa Uutta Vuotta 2025! 

Rokotus ja senioriverikokeita

Keskiviikkona 20.11. Tiitus pääsi jo kolmatta kertaa matkustamaan marraskuulle ja toista kertaa samalle kuulle eläinlääkäriin. Tämäkin peruskäynti, sillä poika kävi hakemassa kolmannen rokotuksensa alkavaa näyttelyharrastusta huomioiden.

Samalle käynnille lähtivät senioriverikokeita varten Haiku (13,5 v), Ragnar (13 v) ja Nora (12 v). Haikulle ja Noralle on tulossa ensi vuoden alussa hammashoidot, joten veriarvot on tärkeä tarkistuttaa myös anestesiaturvallisuuden vuoksi. On myös tärkeää seurata vanhoilta kissoilta, ettei mitään veriarvoissa näkyvää vanhuuden sairautta, kuten munuaisten vajaatoimintaa tai kilpirauhasen liikatoimintaa, ole päässyt salakavalasti kehitteille.

Senioriverikokeisiin kuului perusveriarvojen lisäksi kilpirauhasarvo T4 ja tarkempi munuaistoiminnan mittari SDMA. Kaikilla kolmella kaikki veriarvot olivat kiitettävät, joten mamma sai huokaista helpotuksesta.

Tänä viikonloppuna on taas Pohjoisen Rotukissayhdistyksen perinteinen joulunäyttely Kempeleellä, sinne matkakaan Minhon ja Tiituksen kanssa. Molemmille reissuun liittyy ensimmäistä kertaa: Minholle on ensimmäinen näyttely kastraattina ja Tiitukselle näyttely on ensimmäinen ikinä!

Ystävykset

Tiitus alkaa olla jo hyvä vastus Minholle

Tervetuloa, Tiitus!

Tervetuloa perheeseen, Tiitus (FI*Dezzicat's Quadrille QuintusCurl)!! Lauantaina 2.11. meille kotiutui 15 vk ikäinen hurmuripoika. Poika haettiin lyhyen matkan päästä Oulusta, jonne kasvattaja Dezzi toi Tiituksen ja velipojan. Kotimatkan pidin Tiituksen koppaa sylissäni ja kättäni kopan ritilää vasten, poika tuhisi koko matkan kättäni vasten.

Kotona Tiitus sai alkuun oman huoneen kotiutumista varten, huone tutkittiin kiinnostuneena. Huoneessa on yhden seinän mittainen peilikaappi ja oma peilikuva jännitti alkuun, mutta siitä huolimatta ruoka ja leikki maistui. Kun oma kaksoiskappale todettiin harmittomaksi, alkoi entistä riehakkaammin leikki maistua ja koko huone raikasi kehräyksen voimasta!

Kotiutuminen

Ensimmäisen yön poika nukkui hänelle varatussa huoneessa. Aikuiset kissat olivat kiinnostuneita, mutta antoivat minulle hyvin tilaa kulkea ovesta yrittämättä isommin luikahtaa sisään katsomaan uutta tulokasta. Myöskään Tiitus ei pitänyt kiirettä tutustumishalujen kanssa, vaan tarkkaili ovestakulkua hieman kauempaa.

Yö meni hyvin ja seuraavana aamuna Minho päätti aloittaa tutustumisen ja livahti huoneeseen viedessäni Tiitukselle aamupalaa. Minhon kissankielen taidot ovat kympin arvoiset ja poika todella upeasti viestitti pennulle, ettei ole uhka. Tutustumista kesti tunnin, jonka jälkeen päästin Minhon isojen puolelle. Päivällä pojat pääsivät uudestaan yhteen ja illalla Tiitus kävi sylissäni tutustumassa asuntoon. Ketään aikuisista ei kiinnostanut sylissäni kehräävä pentu, vaikka huomasivatkin hänet. Tästä rohkaistuneena Tiitus pääsi olemaan hetken olohuoneessa myöhemmin illalla. Sekä Haiku että Nora kävivät nenuttelemassa tulokkaan - ilman ainuttakaan sähinää!

Gimme gimme!

Toisenkin yön Tiitus nukkui kuitenkin erillään muista, mutta jo maanantaiaamuna poika pääsi pysyvästi muiden kanssa yhteen. Myös Koda kävi tutustumassa tulokkaaseen, ilman sähinää hänkin. Ainut, joka oli varauksellinen ja sähisi, oli pojan isoisoisoisosetä Ragnar. Tiitus tutki asunnon häntä pystyssä ja Minho onnistui houkuttelemaan hänet myös leikkiin.

Minho on ollut todella onnellinen uudesta ystävästä, joka jaksaa leikkiä pitkiäkin aikoja putkeen. Pojista tuli nopeasti tiivis pari ja Ragnarkin lämpesi tulokkaalle pian. Minho ja Tiitus pesevät toisiaan, leikkivät hippaa ja painia.

Tutustumisia, Minho testailee joko pikkukaveri olisi valmis leikkiin

Asuntoon tutustumista

"Hei mä oon Koda!"

Isoisoisoisosetä valvoo (Tiituksella juuri naamapesu kesken)

Apinointia

Yhteistä leikkiä palloradalla

Team punaiset

Kastraatio

Tiitus kastroitiin heti ensimmäisellä viikollaan meillä. Seuranta oli tällöin helppoa kun olin ottanut viikon "mammalomaksi" töistä, niin pystyimme vapaammilla aikatauluilla käydä operoinnissa ja olin koko ajan kotona seuraamassa vointia. Kastraatio meni erinomaisesti, poika oli ylivirkeä operointipäivän, mutta otti univelat kiinni seuraavana päivänä ja sitten meno olikin täysin normaalia.

Leikkihetki odotusaulassa

"MITÄ sulle on tehty?!"

Leikki maistui melkeinpä heti kotiuduttua

Paluu arkeen

Jännitin ensimmäistä työviikkoani miten kissat pärjäävät keskenään työpäivän ajan. Mitään konflikteja ei ole ollut ja kissojen tutustuminen on sujunut paremmin kuin uskalsin toivoakaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Pystyn onneksi helposti tulemaan lounaspaussien ajaksi kotiin antamaan Tiitukselle ylimääräisen aterian. Olimme tehneet pieniä yksinoloharjoituksia jo aiemmin ja Tiitus ei ole välittänyt poissaoloistani mitään. Jos poika on ollut nukkumassa kun olen lähtenyt, takaisintullessani poika on yhä samassa paikkaa nukkumassa. Jos olen lähtenyt pojan ollessa hereillä, poika on siirtynyt unille lähtöni jälkeen. 

Niin oli nytkin - ensimmäisenä arkimaanantaina tullessani lounastauolla kotiin, herätin Tiituksen ja muut makoisilta päiväunilta. Ruoka ja leikki maistui. Loppuviikko menikin aivan yhtä hyvin - aina herätin päikkäreiltä tullessani ja selvästi kaikki on mennyt hyvin poissaolojeni aikana.

Tiitus on lähinnä leikkinyt kissoista vain Minhon kanssa, mutta Noran kanssa nukutaan lähekkäin vieressäni ja sen myötä pieniä leikinpoikasiakin on paikoin näkynyt. Haiku on jo opettanut hänen ylhäisen arvokkuutensa ja mitä mieltä on yhteisleikeistä. Kodan ja Ragnarin kanssa ollaan puskemis- ja lyhyissä pesuväleissä.

Summa summarum, Tiitus on aivan upea ja hurmaava poika. Niin leikkisä, utelias, toisia kissoja kunnioittava, tasapainoinen, aurinkoinen ja kehräävä persoona! Tiitus rakastaa olla lähellä ja sylissä ja hänestä saakin herkästi kaverin niin sohvalle loikoilemaan kuin unikaveriksikin. 

Eikä vain luonne ole kultaa, vaan erityisen miellyttävä on myös sukutausta: ei vain, että hän on sukua Ragnarille, mutta laajan geenipoolin ystävänä tykkään kovasti, että Tiituksen emon puolelta isopappa on kotikissa (astutus Kissaliiton erityisluvalla).