Vanhat suosikkilelut taas mukana leikeissä

Meillä on kisujen leluille 3 säilytyspaikkaa, joihin kisut eivät omin luvin pääse: ns. päävarastona toimii tietokonehuoneen komero ja 2 muuta ovat helpommin käden ulottuvilla olevia piiloja. Toinen on olohuoneen kirjahyllyssä DVD:iden takana ja toinen keittiön kaapissa.

Meillä on pitkään käytetty vain noita kahta nopeammin lähestyttäviä piilopaikkoja, mutta kun Nora intoutui leikkimään pitkästä aikaa Cat Dancerilla tammikuisen näyttelyn jälkeen, innostuin testailemaan muitakin vanhoja suosikkeja.

Olemme käyneet läpi päävaraston vanhoja leluja ja voi mitä muistoja ne ovat tuoneet mukanaan. Kisut ovat olleet todella innoissaan näistä ns. uusista leluista, joilla eivät ole leikkineet miesmuistiin. 

Cat Dancerin suosio on jo taas alkanut hiipua, nykyään Noran ehdoton lemppari on aikoinaan ehdottomana lempparina toiminut riikinkukonsulkalelu, tai tässä vaiheessa enää mitä siitä on jäljellä. Lelu on kuulunut Noran elämään jo ainakin vuodesta 2013 eli tytön meilletulosta asti ja se on ollut sellainen lelu, jonka kanssa Nora leikkisi oman jaksamisrajansa ylikin.

Toinen ihan alkuajoista lähtien mukana ollut lelu on Haikun keppilelu, mikä on ollut meidän matkassa jo 5,5 vuoden ajan. Kyseisellä lelulla on minulle erityinen arvo, sillä tämä lelu oli oleellisessa osassa ylivilkkaan tuolloin ainoana kissana olleen Haikun energian purkamisessa. Haiku rakasti hyppiä sängyllä lelun perässä ja ne leikkihetket olivat pitkälti ainoat, jonka jälkeen Haiku läähätti ja oli väsynyt hieman pidempään. 

Lelu on yhä todella tykätty, mutta sängylle asti ei tultu leikkimään

Muut lelut ovat sitten aikoinaan olleet muuten vain ahkerassa käytössä, kuten jostain syystä todella hyvin muistiinpainunut Zooplussan oma höyhenlelu.

"Yhä hyvää!"

Jokin nahkalelu tolppatansseilun merkeissä!

Haikukin oli ihan innoissaan

Kumpi ehtii ensin?

Vanhoja suosikkileluja, nahkatanssittaja puuttuu kuvasta