Ostin viime Zooplus-tilauksen yhteydessä osittain heräteostoksena kisuille kantolaukun. Aikaisemmin olin vuosia kuljetusboksien vankkumaton kannattaja ja pidin laukkuja epäturvallisina. Mitä jos laukku repeää itsekseen tai kissa riehuu itsensä verkko-ovesta läpi? Ja kissasta on varmasti epämukavaa kun pohja painuu painon alla.
Ajan kuluessa lukemani kokemukset ovat olleet pikemminkin päinvastaisia. Täällä blogipuolellakin on ollut tarinoita bokseista, joista ihan yhtäkkiä on rikkoontunut katon kiinnikkeet ja kissa sitä myöten karannut, onneksi vain muutamaksi minuutiksi. Näiden tarinoiden jälkeen en ole enää mielelläni kantanut boksia ilman, että tuen pohjaa toisella kädellä. Tätä romahtamispelkoa on lieventänyt suojapussit, mitkä ainakin hidastaisivat karkaamista.
Ajatukseni ovat siirtyneet hiljalleen laukun suuntaan myös sen käytännöllisyyden vuoksi. Käytän kisuja hammaslääkärissä 100 km päässä ja matka taittuu lähes aina bussilla, joka tarkoittaa useiden satojen metrien kävelymatkaa. Tavararepun kanssa on varsin helppo vaihtaa kättä (olkalaukun kanssa todella hankalaa) kun toinen puutuu, mutta boksin kova neliskanttinen muoto ja kahvan kovuus tekevät pitkistä kävelyistä silti hieman epämieluisaa.
Niinpä kun lisäilin äidilleni hänen repputilauksiaan ostoskoriin, päädyin tutkailemaan myös meidän käyttöön sopivia laukkuja. Löysin kaksi silmääni miellyttävää laukkua, joista toinen karsiutui heti pois muovisten kiinnikkeiden vuoksi (Mustissa ja Mirrissä näyttää olevan pitkälti samanlainen metallikiinnikkeillä). Toisessa, Technicolor-kantolaukussa, plussaa oli myös vedenkestävä nailon-kangas ja tämä päätyi meille.
Laukku saapui litistettynä muovipussissa. Suljetussa pussissa käsittelyaineiden(?) haju oli päässyt voimistumaan huumaavaksi ja harmillisesti aiheutti Noralle kutinaa. Alkututustumisten jälkeen laukku majaili 9 päivää parvekkeella tuulettumassa.
Tuuletuksen jälkeen siirsin laukun tietokonehuoneeseen ja kissojen totutus laukkuun pääsi alkamaan.
"Herkkuja!" |
"Tahtoo ulos!" |
"No tän voin ottaa." |
Aloitin totuttamaan kisuja laukkuun palkitsemalla siellä olosta. Ensin sinne menosta, sitten siitä kun kisu pysytteli kiltisti laukussa sen ollessa suljettunakin ja sitten sen jälkeen kun kisu ja laukku oli kuljetettu toiseen huoneeseen. Erityisen herkkuperso Raku on ollut todella innoissaan tästä uudesta leikistä ja menee laukkuun oma-aloitteisesti tietäessään, että sen jälkeen tulee herkku (ja aivan kuin poitsu tietäisi mistä kirjoitan, se meni juuri laukkuun makoilemaan kaavittuaan pohjaa hetken). Poitsu myös kehrää kun sitä kuljettaa huoneesta A huoneeseen B. Laukun pohja on jämäkkä eikä painu painon alla.
"Siellä se herkku on." |
Sivuovi |
Edestä |
Olin ajatellut laukun pääsevän ensimmäiseen varsinaiseen käytännön testiin heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kun lähdemme Noran kanssa näyttelyyn. Nora ei ole kuitenkaan ainakaan vielä yhtä innoissaan laukusta kuin Raku ja minun pitää myös olla varma, ettei pidempi olo laukussa tule aiheuttamaan kutinaa.
Metallikiinnikkeet, tärkeä plussa. |
Laukku kapenee hieman kannettaessa kahvasta |
Lisäturvaa: valjasremmi |
4,5 kg kissan kanssa etenkin pitkillä matkoilla olkaremmi painaa sen verran, että suosin jo kotonaollessakin enemmän kahvaa. Kahva on miellyttävän tuntuinen kädessä ja siitä on helpompi saada hyvä ote kuin muovisten boksien kahvoista. Suuri iso plussa on myös valjasremmi, mikä tuo huomattavasti lisäturvaa. Remmi on lyhyt eikä kissa yllä tulemaan laukusta ulos.
Kokeilin remmiä Rakun ja Noran kanssa. Raku pelkää ulkona eniten, joten en ole tilannut sille omia Vänttisten valjaita, joten käytimme Haikun. Yllätyin miten hienosti poika käveli valjaatkin päällä ja herkkujen avulla ei aristanut lainkaan turvaremmiäkään. Nora taasen oli eri tapaus.
Valjaisiin totuttelua |
Kivaa kun kaveri syö kaikki treeniherkut! |
"Kiitti vaan hirveesti pöllö..." |
"Mut hei, jos sä syöt kaikki namit niin mun ei tarvi enää pitää näitä valjaita?" |
"Äääh." |
Laukussa hyvää on myös sivuovi, siitä on tosi näppärä ottaa kissa ulos silloin kun se on etukautta hankalaa.
"Mun vuoro!" |
"Herkkua tänne suuntaan, kiitos!" |
"Lisää!" |
Remmi kiinni |
Laukun ollessa maassa sisällä on hyvin tilaa |
Pohja on irrotettava, helppo pestä |
Kotikäytön perusteella olen tosi tyytyväinen laukkuun. Katsotaan, josko päästäisiin ulkoiluttamaan tuota kuukauden päästä. Sillä ehdolla, että Norakin alkaa viihtymään laukussa paremmin.
Tiivistettynä
+ Sivuovi, josta helppo ottaa yhteistyöhaluton kissa ulos
+ Turvaremmi, johon saa valjaat kiinnitettyä
+ Turvaremmin lyhyys
+ Vedenkestävyys
+ Olkaremmi ja kantokahva, varaa valita
+ Metallikiinnikkeet olkaremmissä
+ Tukeva pohja
+ Irrotettava pohjapehmuste
- Menee sivuilta lyttyyn nostettaessa, mikä voi hätäännyttää kissaa (mahtuu silti kääntymään)
- Boksia vaikeampi siivota esim. pissavahingon sattuessa
- Voimakas haju ostettaessa
- Ilman valjasremmin käyttöä riski karkaamiselle, kaipaa lukkoja vetoketjuihin
Periaatteessa tosi kiva, mutta jos haju on niin voimakas että joutuu tuulettelemaan parvekkeella toista viikkoa, niin noutänks...
VastaaPoistaJoo, tuo on erityisen hankala parvekkeettomissa asunnoissa...
PoistaHauskan näköinen laukku. Olen kaihoten katsellut näyttelyissa Sturdin kantolaukkuja, vaikuttavat todella tukevilta, ja niissä kun on tukikaaret, niin ei tapahdu tyota lytistymistä nostettaessa.
VastaaPoistaOi, sellainen kuulostaa hyvältä! Kävin huvikseni katsomassa ja aika hieno hintakin niille laitettu... :D Vähän sotkuisemman näköisiä kuin tämä.
PoistaSturdussa on myös lukot vetoketjuihin taitavan kissan kiusaksi. Arvokas se kyllä on, mut hyvä käytössä ja meillä ainakin kissa meni sinne heti mielellään 😊
PoistaOnpa mahtavaa, että tuo on huomioitu! :)
PoistaOlet kyllä varsinainen kissakuiskaaja - nameilla toki.
VastaaPoistaNamit tekee ihmeitä! :)
PoistaTuo näyttää hyvältä ja juuri sellaiselta josta olen haaveillut..
VastaaPoistaTuon vetoketju luotettavuuden olen ratkaissut repussa jättämällä vetoketjut kiinni "suljetun" alueen kohdalta mahd.alhaalta, en verkon kohdalta, jolloin kissa ei saa tassuan väliin. Onnistuuko siinä?
PoistaTuo on tosi näppärä! Tarpeeksi yksinkertaistettu, mutta kuitenkin monipuolinen. Tässä vetoketju menee koko laukun poikki, joten mitään piilopaikkaa sille ei ole. :/
PoistaNäyttää kyllä hyvältä! Meillä oli aikaisemmin käytössä yksi kantokassi ja ainut ongelma siinä oli se, että Roope raapi ovea tassullaan ja sai aina välillä vetoketjua hitusen auki ja olisi siten pystynyt pujahtamaan ulos laukusta, jos kissaa ei vahtinut tarkasti. Tuonkin olisi varmaan voinut nippusiteellä tai mulla estää.
VastaaPoistaOijoi! Sen jälkeen kun kynnen on saanut väliin, niin laukku on helppo saada auki. Ihan ehdoton tuollainen lyhyt hihnaremmi, niin ei kissa pääse yrittämäänkään ulos laukusta mikä vähentää loukkaantumisriskiä keskenjääneiden ulossyöksyjen osalta.
PoistaNäppärän näköinen laukku! Itsekin haluaisin laulun, tai vielä mieluummin repun. Harmi vain, että noissa tuntuu olevan useasti kuuden kilon painorajoitus. Miulla on liian iso kissa :'D
VastaaPoistaJoo, niin tuppaa olemaan! Syrjintää. Aika moni maatiaiskissakin yltää siihen 6 kg, joten ihme, ettei isompiin kissoihin ole panostettu tarjonnassa.
PoistaTosi kätevän oloinen laukku! Itse olen katsellut kissoille juuri tuon tyylisiä olalla kuljetettavia laukkuja. Matkaamme paljon junalla ja nykyisen boksin kanssa käveleminen on suoraan sanottuna tuskaa. Pojat painavat yhteensä 12 kiloa, joten ison ja painavan muovilaatikon kantaminen ei ole mitenkään ergonomista... Kaksi pienempää laukkua tuntuisi helpommalta kuin iso painava laatikko. :)
VastaaPoistaIhan ehdottomasti, meillä kantamus on ollut julkisilla pahimmillaan 9 kg ja jos olisivat olleet samassa boksissa, siitä ei olisi tullut mitään. :D Boksit on sen verran leveitä ja kovia, että kädet puutuu äkkiä huonon kantoasennon vuoksi. Odotan suuria tuolta laukulta.
PoistaKätevän oloinen vaikka se vähän haisuloikin!
VastaaPoistaKhyl! :)
Poista